Matkaseuraa

Käytiin sitten 21.6 maantaina pyörähtämässä Narassa, Japanin ensimmäisessä pysyvässä pääkaupungissa. Siellä on paljon kulttuuria, eli temppeleitä. Ei ihan valtavasti nyt ollut kulttuurifiilis kahden päivän kävelemisen ja Kioton jälkeen, joten jätettiin temppeleiden maksut maksamatta. Käytiin kuitenkin syöttämässä peuroja, joita on Naran keskellä olevassa puistossa paljon. Pidettiin muutenkin vähän rennompi päivä jotta vähän palautus kävelemisestä ennen tulevia polkemisia.

Hei olen peura

Seuraavana päivä oli sitten tiedossa ensimmäinen polkupäivä 4 'lepopäivän' jälkeen. Tarkotuksena oli päästä Osakan ja Koben läpi kohti Shikokua. Päästiin helposti Osakaan ja sieltä joen rantaan, jota pitkin pääsee keskustan ohi. Rannassa meni pyöräilytie, jota pitkin lähdettiin sitten polkemaan. Kävi kuitenkin hyvin pian ilmi, että pyöräilytiet voivat olla huonoja, vaikka ollaankin pyörillä liikenteessä. Siellä oli koko ajan esteitä autoja ja skoottereita varten, mutta niistä ei sitten mahtunut menemään pyörällä laukkujen kanssa, olivat suunniteltu tyhjiä pyöriä varten. Osasta piti nostaa pyörä yli, osasta taas pääsi jotenkin kiertämään. Ihan helvetin ärsyttävää tuommonen.

Rakennus Narasta

Osakan jälkeen lähdettiin poljeskelemaan kohti Kobea, joka oli tarkotus ohittaa vielä samana päivänä. Pysähdyttiin täyttämään vesipulloja ja vessaan paikallisen huoltoaseman pihaan. Huoltoasemalta tuli toinen myyjistä puhumaan meille ja tarjosi automaatista juotavat. Kerrottiin omasta matkasta ja yöpymisestä. Myyjähän sitten otti ja kauhisteli meidän telttailua ja alkoi selvittämään meille Kobesta yöpaikkaa. Jonkun ajan soittelun jälkeen hän sitten kertoi, että Koben katolinen kirkko voisi mahdollisesti tarjota meille yöpaikan. Ajeltiin sitten kirkolle kysymään asiasta ja espanjalainen pappi antoi meidän majoittua kirkon parkkipaikalla. Ompahan tullut tuotakin nyt sitten testattua.

Me ja pappi

Keskiviikko aamuna noustiin ylös ja sama pappi tuli tarjoamaan meille aamukahvit ja leivät. Poristiin jonkun aikaa ennenkuin lähdettiin jatkamaan matkaa. Jonkun ajan polkemisen jälkeen huomattiin edessä joku toinenkin pyörämatkaaja, tokiolainen nimeltä 'Tony'. Huomattiin että ollaan menossa samaan suuntaan ja päätettiin jatkaa matkaa sitten yhdessä. Tony matkaa setänsä vanhalla pyörällä, jossa on 1 vaihde ja muutenkin melko huonon oloinen, mutta matka silti taittuu. Hänellä ei ole mukana juuri mitään, vain vaatteita, vapa ja makuupussi. Meillä on niin paljon opittavaa miten matkustaa pyörällä Japanissa. Illalla päästiin Himejiin, jossa oli 3 päiväset festarit, paikalliset pukeutuivat perinteisiin asuihin ja lavalla oli laulua ja tanssia. Tärkein koko tapahtumassa oli kuitenkin ruoka, joka oli edullista ja paikallista. Ostin itselle “pitsan”, jossa oli kaalia ja mustekalaa. Hyvää ja täyttävää. Ensimmäisenä yönä mentiin nukkumaan sillan alle vain makuupussien kanssa. Yö oli kuuma ja muutamia ärsyttäviä itikoita pyöri ympärillä, joten oli pakko olla koko ajan makuupussin sisällä.

Siitä vähän Destialle puomin mallia

Tony myös selvitti paikallisena, että on mahdotonta päästä Shikokuun pyörällä Koben läheltä, joten meillä taas vaihtui suunnitelma ja suunnaksi otettiin 200km päässä oleva pyöräilysilta, jota pitkin on varmasti hieno polkea. Hän myös katsoi netistä hintoja mahdolliselle junamatkalle Hiroshimasta Hokkaidon lähelle, luotijunalla 350e ja halvempi ratkaisu 250e. Saapa nähdä miten sitten päästään sinne, pitää ilmeisesti vain raottaa kukkaron nyörejä tarvittavan paljon, että päästään Hokkaidoon, joka on itselle ainakin se 1 paikka vaeltamisen ja pohjoisen ilmaston takia.

Tanssia ja laulua

Väsyneitä matkaajia

Torstaina otettiin suunnaksi Kurashikien lähellä oleva joki. Kuulemma hyvä paikka narrata kaloja. Päivä oli kuuma ja iho tummui jälleen vähän lisää. Alkumatka oli melko rankkaa, ylä- ja alamäkeä, mutta lopusta päästiin pyöräilemään tasaista. Hienoa hommaa tuo polkeminen, vaikka välillä puskeekin kylmä hiki, kun vasemmalla puolella on 30cm päässä betoniseinä ja oikealta menee 50cm päästä rekka ohi. Päästiin joelle pimeän aikaan ja nukuttiin taas sillan alla, paitsi tällä kertaa silta oli 15m korkeudessa, joten teltalle oli tarvetta, jotta ei tule yöllä vettä naamaan.

Matkalla

Perjantaina lähdettiin jatkamaan matkaa kohti siltaa, jota pitkin päästään Shikokuun. Päivällä oli kuitenki tiedossa sateita ja polettiin lyhyempi matka. Pysähdyttiin hyvissä ajoin pesemään pyykkiä ja käymään kylvyssä ennen kuin suunnistettiin nukkumapaikoille. Illalla kokattiin myös Tonylle suomalainen ateria, pekoni-jauhelihakastike ja pottuja. Maistu vähän kodilta.

Lauantai meni samoissa merkeissä kuin perjantai, matkaa tuli vaan joku 15km alle, koska vettä tuli koko päivän ja siltojen yli ei huvittanut lähtä yrittämään. Tuntui myös, että Tony oli pikkasen puhki polkemisesta. Yöpaikaksi jälleen sillan alunen. Tällä kertaa kuitenkin vesi nousi siihen malliin, että tunnin unien jälkeen piti lähteä etsimään uutta telttapaikkaa jostakin lähistöltä. Onneksi löydettiin sitten nopeasti puisto jossa oli katos. Katoksen alle vain telttakankaista suojat ja unta 140x40cm puupenkillä.

Tunnen herneen patjani alla

Sunnuntaina päästiin sitten lähtemään Shikokua kohti, aamu oli pilvinen ja säätiedotuksen mukaan sadetta oli luvassa. Eipä auta kuin liikkua, että pääsee johonkin. Lähdettiin polkemaan ja hetken päästä pilvet repesivät ja alkoi törkeän kuuma auringon porotus. Takana oli myös huonosti nukuttu yö, joka alkoi vaatia kuumuuden ohella veronsa, mutta eteenpäin piti päästä. Ylitettiin päivän aikana 6 saarta ja 7 siltaa, joista pisin oli 2.5km. Maisemat olivat ihan törkeän hienot, eipä taida Suomesta löytyä vastaavaa. Päästiin Siltojen Imabariin, josta etsittiin majoitukseksi joen vierestä puisto. Japanin vahvistus nukahti heti kun päästiin perille. Itsekkin söin vain iltapalan ja pistin nukkumaan.

Siltojen ylitystä

Maanantaina oli normaali ajopäivä. Aurinko porotti ja hiki valui norona, vaikka ei oltu päästy edes polkemaan. Lähdettiin liikkeelle hyvissä ajoin ja suunnaksi otettiin Matsuyama, josta piti lähteä useita lauttoja eri suuntiin, myös Beppuun, joka oli meidän päämäärä. Kävi kuitenkin ilmi, että kaikki lautat on lopetettu Matsuyamasta Beppuun ja ainoa vaihtoehto oli polkea~80km päähän Yawatahamaan, josta lähtee useita lauttoja. Hyvästeltiin Tony Matsuyamassa, koska hänen lauttansa lähti sieltä paikkaan X. Polettiin ensimmäistä kertaa koko reissulla hukkaan Matsuyamassa. Ylimääräistä lenkkiä tuli noin 10km. Polettiin Nagahamaan yöksi, jossa käytiin suihkussa invavessassa. Hienoa hommaa tämä matkustaminen. Sillan alla missä oltiin myös tuuli jonkun verran. Suihkun aikana teltta oli siirtynyt 10 metriä, onneksi ei silti mereen asti. Yöllä myös herättiin kesken unien, koska teltta tuntui lähtevän ilmaan tuulen takia.

Teltalla oli oma tahto

Tänään ollaan polettu Yawatahamaan, jossa nyt odotetaan lauttaa. Matsuyamasta saadussa aikataulussa ilmoitettiin, että lautta lähtee klo 1030, mutta sekin oli sitten peruttu, nyt odotetaan 3 tuntia lisää. Onneksi löytyi ilmainen netti ja pistoke. Saa päivitetty blogia ja ilmoitettua, että on elossa. Illalla Beppuun, jossa otetaan pari päivää vapaata polkemisesta ja annetaan lihasten rentoutua ja kasvaa.