perjantai 14. toukokuuta 2010

Aika loppumassa

8 päivää lähtöön. Alkaa tulemaan kiire valmistelujen kanssa. Telttaa ei olla saatu vieläkään hommattua, mutta nyt kuitenkin saatiin tietoa telttojen tulosta. Ollaan tehty internet tutkimusta aiheesta teltat, kriteerit täyttäviä telttoja ei ole hirveästi. Teltalta edellytetään 2 ovea tai hyvää ulospääsyä yhdestä ovesta. Sitten painoa olisi hyvä olla alle 3kg. Törmättiin Tsekkivalmistajaan Hannahiin, jolla on teltta Trekker 2. Toimituksessa oli maahantuojalla jotain ongelmia, jonka takia homma vähän kusi. Nyt kuitenkin saatiin kuulla, että telttoja olisi tulossa Suomeen. Saamme heti ensimmäisen kun saapuvat, jos saapuvat. Toinen vaihtoehto on fjällrävenin Skule rs 3, joka ostetaan sitten ku tuo Hannah kusee.

Käytiin viime viikonloppuna kolmen päivän harjoitusreissu. Polkastiin Ilkan kanssa lauantaina meidän mökille Vaalaan, johon oman mittarin mukaan tuli 144km matkaa. Matka oli ihan naurettavan raskas, koko matkan tuuli ihan törkeästi vastaan ja vauhti pysyi juuri ja juuri 20km/h tienoilla. Toisena päivänä mentiin mökiltä Manamansalon kautta Rokualle, 97km, jossa sitten oltiin yö teltassa. 3. päivä meni sitten Ouluun polkiessa, matkaa 97km. Yhteismatka oli siis noin 340km. Seuraavana yönä sitten kotona iski ylikunto ja ruokamyrkytys. Tiistaina sitten olinkin vuodepotilaana 38,5 asteen kuumeessa.

Älyttömän hyvä että tehtiin tuo reissu ennen Japania, ettei samoja ongelmia tule sitten sielläkin. Ensimmäinen ja tärkein asia minkä opin koko hommasta on, että katsotaan se nopeus syke- eikä nopeusmittarista. Nuo polkemisajat ovat kuitenkin jo sitä luokkaa, että liian kovalla sykkeellä vaan onnistuu rasittamaan kropan ihan yli. Toinen tärkeä juttu minkä huomasin oli veden kulutus, tuntia kohti meni vetta 1.5l, joka ei varmasti ole vielä liikaa.

Viikon päästä maanantaina lähtee lento kohti Nipponimaata. Vielä ei tunnu yhtään miltään. Kyllähän sen taas tajuaa että oon lähdössä, mutta ei vaa jaksa stressata tommosista pikkusista jutuista. Täysin sama homma ku vuosi sitten edelliselle reissulle lähtiessä. Mitäpä sitä turhaan valvomaan öitä ja pyörimään sängyssä.

Ollaan myös mietitty Naritan kentältä Tokion keskustaan (Annan luokse) pääsemistä. Vaihtoehtoja on käytännössä 3; pyöräily, junailu tai "lentokenttälimusiini". Ongelmanaha on pyörät ja matkatavarat. Junat eivät välttämättä ota pyöriä sisään, eivät varsinkaan jos ovat ilman suojasta/pakettia. Toinen ongelma on varusteiden ja pyörien yhteispaino. Omat kamat tulee painamaan varmaankin sen 30-40kg, jota ei ole kiva raahata Tokion ruuhkaisissa junissa. Kyllähän se menis, jos oisivat rinkassa, muttaku on se puolentoista metrin pyörälaatikko mukana. Voipi olla että tulee suhauteltua kulttuurishokkipäissään pyörällä kentältä keskustaan.